perjantaina

hengitysharjoituksia


Ne sanoo että liika itsetutkiskelu on pahasta ja toiset, että toisinaan on hyvä katsoa peiliin.
Missä on kultainen keskitie, ja kuinka eksyksissä oon?

Miksi oon yhtenä päivänä maailman huipulla ja seuraavana hivelen pohjaa?

Oon huono. Oikeasti. Huono. En pysty huolehtimaan itsestäni. Olen ihan sinut sen kanssa etten ehkä ole rikkain ja fiksuin, mutten haluaisi olla huono. Haluisin oikeasti olla ylpeä itestäni tai jostain mitä teen, mut kaikki virheet saa silmät särkemään. Oma laiskuus ja saamattomuus ahdistaa, mutten saa tehtyä sille mitään. Raha ei pysy käsissä enkä löydä taaskaan tulevaisuutta mistään. Kompastun kerta toisensa jälkeen mun omaan tyhmyyteen.

Haluisin taas tanssia ja unohtaa kuka oon. Haluun niin paljon, että kaikki syyt miksei, tuntuu pelkältä selittelyltä. Miksi kaikki kaunis on kiellettyä.

Yritän olla hyvä ihminen, oikeesti yritän...
En saa henkeä. Oon säälittävä.
 Apua?